Koneasetus 2023/1230/EU ja mekaniikkasuunnittelu – mitä muuttuu?

EU:n uusi koneasetus 2023/1230/EU astuu täysimääräisesti voimaan elokuussa 2027, ja se korvaa vuodelta 2006 peräisin olevan konedirektiivin 2006/42/EY. Muutos on merkittävä kaikille koneiden suunnittelijoille, valmistajille ja maahantuojille. Erityisesti mekaniikkasuunnittelun näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, mitkä asiat muuttuvat konkreettisesti ja mitkä perusperiaatteet säilyvät ennallaan. Tässä artikkelissa käymme läpi koneasetuksen keskeisimmät vaikutukset mekaniikkasuunnitteluun ja autamme sinua valmistautumaan tuleviin vaatimuksiin.

Mitä koneasetus 2023/1230/EU tarkoittaa käytännössä?

Koneasetus 2023/1230/EU on EU:n lainsäädäntötoimi, joka korvaa vanhan konedirektiivin suoraan sovellettavalla asetuksella. Toisin kuin direktiivi, asetus ei vaadi kansallista täytäntöönpanoa, vaan se tulee voimaan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitteluvaatimukset yhtenäistyvät entisestään koko EU:n alueella.

Asetuksen soveltamisala laajenee selvästi. Uuteen sääntelyyn kuuluvat nyt myös osittain valmiit koneet, liitännäistuotteet sekä erityisesti digitaaliset ja ohjelmistopohjaiset komponentit, kuten tekoälyä hyödyntävät järjestelmät. Tämä on keskeinen muutos, sillä pelkkä mekaaninen rakenne ei enää riitä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen, vaan koko järjestelmä ohjauksineen on arvioitava kokonaisuutena.

Konkreettinen esimerkki: jos suunnittelet teollisuusrobottia, jonka ohjausjärjestelmä hyödyntää koneoppimista, uusi asetus edellyttää, että myös tämän itsekehittyvän käyttäytymisen riskit on arvioitava ja dokumentoitava. Lisätietoa asetuksen rakenteesta ja sen suhteesta standardeihin löydät METSTA:n katsauksesta koneasetuksesta.

Miten uusi asetus eroaa vanhasta koneturvallisuusdirektiivistä?

Vanhan konedirektiivin ja uuden koneasetuksen välillä on useita olennaisia eroja, joista osa koskee suoraan mekaniikkasuunnittelua. Perustavanlaatuisin ero on oikeudellisessa muodossa: direktiivi vaati kansallista lainsäädäntöä, asetus ei.

Sisällöllisesti uusi asetus tuo mukanaan seuraavat keskeiset muutokset:

  • Ohjelmistot ja digitaaliset järjestelmät kuuluvat nyt selkeästi soveltamisalaan, mukaan lukien tekoäly ja koneoppiminen
  • Ergonomiavaatimukset on kirjattu tarkemmin, erityisesti kohdassa 1.1.6, joka käsittelee itsekehittyvää käyttäytymistä
  • Ihmisen ja koneen yhteistyö samassa työtilassa on saanut oman kohtansa (1.3.7)
  • Kannettavien koneiden tärinätiedot on ilmoitettava aina, ei ainoastaan silloin, kun raja-arvo ylittyy
  • Liikkuvien koneiden istuinvaatimukset ja turvavyöilmoitukset on tarkennettu kohdassa 3.2.2
  • Ilmajohtokosketuksen riskienhallinta on nyt eritelty omassa kohdassaan (3.5.4)

Mekaanisen suunnittelun perusperiaatteet, kuten lujuuslaskenta, materiaalivalinnat ja liitostekniikka, pysyvät pitkälti ennallaan. Muutos kohdistuu erityisesti dokumentointiin, ohjausjärjestelmiin ja ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen. Kattavan vertailun vanhasta direktiivistä uuteen asetukseen löydät Swecon asiantuntijakirjoituksesta.

Koneasetuksen vaikutukset mekaniikkasuunnitteluprosessiin

Mekaniikkasuunnittelun prosessi ei muutu radikaalisti, mutta se kytkeytyy entistä tiiviimmin muihin suunnittelualoihin. Erityisesti sähkösuunnittelu ja ohjausjärjestelmät on integroitava mekaniikkasuunnitteluun jo projektin varhaisessa vaiheessa, koska vaatimustenmukaisuus arvioidaan koko järjestelmän tasolla.

Käytännön suunnitteluprosessiin vaikuttavat erityisesti seuraavat asiat:

  • Riskiarviointi laajenee: Mekaanisen rakenteen lisäksi on arvioitava ohjelmiston ja tekoälyn aiheuttamat riskit
  • Ergonomia suunnitteluvaiheessa: Kohta 1.1.6 edellyttää, että ergonomiset tekijät huomioidaan jo konseptisuunnittelussa, ei vasta prototyyppivaiheessa
  • Dokumentaation laajuus kasvaa: Tekninen tiedosto on kattavampi, ja sen on sisällettävä myös ohjelmistojen versiotiedot ja muutoshistoria
  • Yhteistyö eri suunnittelualojen välillä korostuu: Mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnittelijoiden on toimittava tiiviimmin yhdessä

Esimerkiksi liikkuvan työmaakoneen suunnittelussa mekaniikkasuunnittelijan on nyt varmistettava, että istuimen tärinäarvot dokumentoidaan täysimääräisesti riippumatta siitä, ylittyykö raja-arvo. Tämä tarkoittaa, että mittausdata ja laskentamenetelmät on kirjattava tekniseen tiedostoon aiempaa tarkemmin. Lisätietoa asetuksen teknisistä vaatimuksista löytyy Pilzin yhteenvedosta tärkeimmistä muutoksista.

Yleisimmät haasteet uuden koneasetuksen noudattamisessa

Uuden koneasetuksen noudattaminen tuo mukanaan konkreettisia haasteita, joihin kannattaa varautua hyvissä ajoin. Suurin haaste monille suunnittelutoimistoille ja valmistajille on ohjelmistojen ja tekoälyn sisällyttäminen vaatimustenmukaisuusarviointiin, sillä tähän ei ole vielä vakiintuneita käytäntöjä kaikilla toimialoilla.

Muita yleisiä haasteita ovat:

  1. Dokumentaation hallinta: Teknisen tiedoston laajuus kasvaa, ja erityisesti ohjelmistojen versionhallinnan kytkeminen mekaaniseen dokumentaatioon vaatii uusia prosesseja
  2. Standardien päivitystahti: Harmonisoitujen standardien päivitys on osittain kesken, mikä voi aiheuttaa tulkintaepäselvyyksiä ennen asetuksen täyttä soveltamista
  3. Ihminen-kone-yhteistyön arviointi: Kohta 1.3.7 edellyttää systemaattista analyysia tilanteista, joissa ihminen ja kone toimivat samassa tilassa, mikä on uusi vaatimus monille suunnittelijoille
  4. Ilmajohtoriskit liikkuvissa koneissa: Kohta 3.5.4 edellyttää nimenomaisia toimenpiteitä sähkölinjojen läheisyydessä toimivissa koneissa, ja tämä on huomioitava jo rakennesuunnittelussa

Arttu Keski-Korven opinnäytetyö aiheesta tarjoaa hyvän pohjan ymmärtää, miten vaatimukset muuttuvat käytännön suunnittelutyössä. Voit tutustua siihen Theseuksen julkaisuarkistossa.

Koneasetuksen voimaantulo ja valmistautuminen muutokseen

Koneasetus 2023/1230/EU julkaistiin virallisessa lehdessä marraskuussa 2023, ja valmistautumisjakso on 42 kuukautta päättyen 19. tammikuuta 2027. Asetus tulee täysimääräisesti sovellettavaksi 14. elokuuta 2027. Tähän mennessä kaikki uudet koneet on suunniteltava ja valmistettava uuden asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Vuonna 2026 olemme valmistautumisjakson loppuvaiheessa, mikä tarkoittaa, että valmistautuminen on syytä aloittaa viipymättä. Käytännön valmistautuminen kannattaa jakaa vaiheisiin:

  • Nykytilan arviointi: Tarkista, mitkä nykyiset suunnitteluprosessit ja dokumentaatiomallit vastaavat uusia vaatimuksia ja missä on kehitettävää
  • Osaamisen päivittäminen: Varmista, että suunnittelutiimillä on riittävä ymmärrys uusista vaatimuksista, erityisesti ohjelmistojen ja tekoälyn osalta
  • Prosessien kehittäminen: Rakenna mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnittelun välille selkeät yhteistyömallit, jotka tukevat kokonaisvaltaista vaatimustenmukaisuusarviointia
  • Standardiseuranta: Seuraa harmonisoitujen standardien päivityksiä, sillä ne täsmentävät asetuksen tulkintaa

Me Engineryllä autamme asiakkaitamme navigoimaan näiden muutosten läpi. Mekaniikkasuunnittelupalvelumme kattaa koko suunnitteluprosessin konseptista toteutukseen, ja tiimimme työskentelee tiiviissä yhteistyössä sähkö- ja automaatiosuunnittelijoiden kanssa varmistaakseen, että lopputulos täyttää uuden koneasetuksen vaatimukset. Jos haluat keskustella siitä, miten koneasetus 2023/1230/EU vaikuttaa juuri sinun projektiisi, ota meihin yhteyttä niin käymme tilanteen yhdessä läpi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit